Kosmopolis

Tietoa lehdestä

Uusin numero ** Ohjeita kirjoittajille ** Kuvaliite

Kosmopolis on Suomen rauhantutkimusyhdistyksen julkaisema monitieteinen rauhan-, konfliktin- ja maailmanpolitiikan tutkimuksen aikakauslehti. 

Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kosmopolis on erinomainen ikkuna alan tuoreimpaan  tutkimukseen.

Kosmopolis ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1993, mutta sitä voidaan pitää perillisenä Rauhaan tutkien -tiedotteelle (1971-1984) ja Rauhantutkimus-lehdelle (1985-1992).

Päätoimittajat

Tytti Erästö (tytti.erasto at gmail.com)

Anni Kangas (anni.kangas at uta.fi)

Tilaukset

Kosmopolis-lehden tilaukset joko Kulttikiskasta tai suoraan yhdistyksen sihteeriltä.

Uusin numero

1/2016

Pääkirjoitus: Ydinaseriisunnan vanhat ja uudet haasteet

Tapio Juntunen & Tytti Erästö

 

Artikkelit

Aueellisen ydinaseriisunnan merkitys kansainväliselle ydinaseregiimille: analyysi Lähi-idän joukkotuhoaseetonta vyöhykettä koskevasta diskurssista

Tytti Erästö

 

Kaavoihin kangistumista vai käytännöllistä viisautta? Suomen alueellinen ydinasevalvontapolitiikka kylmän sodan aikana

Tapio Juntunen

 

Tuomiopäivästä humanitaarisiin vaikutuksiin: ydinaseiden vastainen turvallisuuspuhe turvallistamisteorian näkökulmasta

Juha Vuori

 

Näkökulma

Ydinaseiden humanitaarisiin vaikutuksiin keskittyvän aloitteen merkitys – voiko diskurssi muuttaa maailmaa?

Honna Marttila & Nora Westerlund

 

Keskustelua

Ydinsulkusopimuksen ongelmat antavat pontta ydinaseiden totaalikieltoon

Elli Kytömäki

 

Kirja-Arvio

Alueellisten valtojen ydinasestrategiset valinnat ja niiden seuraukset

Tapio Juntunen

 

Ohjeita kirjoittajille

Lehteen toivotaan artikkeleita, näkökulma-artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja, haastatteluja, seminaariyhteenvetoja ja kirja-arvioita.

Artikkelit

Tieteellinen artikkeli, jossa kirjoittaja tuo esille uutta tutkimusalaansa liittyvää tietoa. Artikkeleina julkaistaan empiirisiä, teoreettisia tai metodologisia kirjoituksia.

Artikkelin pituus on enintään 55000 merkkiä välilyönteineen, mikä sisältää abstraktin, lähdeluettelon, taulukot, kuviot, liitteet ja loppuviitteet. Artikkelikäsikirjoituksen lukee ja kommentoi kaksi anonyymia vertaisarvioijaa.

Näkökulma-artikkelit

Näkökulma-artikkeli on varsinaisia artikkeleja hieman vapaampi, tietyn näkökulman omaava teksti tai ajankohtainen, keskusteleva puheenvuoro. Näkökulmia-artikkeli voi olla myös tietyn asian, teeman tai teorian temaattinen esittely.

Näkökulma-artikkelin enimmäispituus on 35 000 merkkiä välilyönteineen, mikä sisältää abstraktin, lähdeluettelon, taulukot, kuviot, liitteet ja loppuviitteet. "Näkökulma-artikkelin lukee ja kommentoi kaksi anonyymia vertaisarvioijaa (kyseessä on siis ”vertaisarvioitu katsaus-artikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä”)."

Keskustelua-tekstit

Tässä osiossa julkaistaan lyhyitä, vapaamuotoisia puheenvuoroja ja kommentteja ajankohtaisiin teemoihin liittyen. Kirjoituksen enimmäispituus on 20 000 merkkiä välilyönteineen. Tarkempia ohjeita päätoimittajilta.

Haastattelut

Tässä osiossa julkaistaan Kosmopoliksen kannalta kiinnostavien ja tärkeiden tutkijoiden haastatteluja. Tarkempia ohjeita päätoimittajilta.

Kirja-arviot

Kirja-arvioita toivotaan Kosmopoliksen kannalta kiinnostavista uusista kirjoista. Kirja-arvion enimmäispituus on 12000 merkkiä välilyönteineen. Kirja-arvioissa ei käytetä alaviitteitä eikä lähdeluetteloa.

Vierailevat päätoimittajat

Mikäli olet kiinnostunut toimittamaan vierailevana päätoimittajana oman numeron, ota yhteyttä päätoimittajiin. Vierailevan päätoimittajan numerossa julkaistut artikkelit ja muut tekstit käyvät läpi normaalin toimitusprosessin varsinaisten päätoimittajien tuella.

Käsikirjoituksen lähettäminen sekä yleiset kirjoitusohjeet

Käsikirjoitukset lähetetään päätoimittajalle Word-, Wp- tai RTF-muodossa. Älä tavuta tai palstoita tekstiäsi.

Kirjoituksen ensimmäiselle sivulle on liitettävä kirjoittajan nimi, arvo, ammatti, toimipaikka, kirjeenvaihto-osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Molemmin puolin anonyymin vertaisarvioinnin jouhevoittamiseksi on toivottavaa, että tekstissä vältettäisiin sanamuotoja tai viittauksia, jotka paljastaisivat kirjoittajan henkilöllisyyden. Kirjoittajan on myös hyvä tarkistaa, ettei tekijän tietoja jää esimerkiksi ylä- tai alatunnisteeseen tai dokumentin ominaisuuksiin.

Artikkeleiksi ja näkökulmiksi tarkoitettuihin käsikirjoituksiin on liitettävä omalle sivulleen 100–150 sanan pituiset suomen- ja englanninkieliset tiivistelmät sekä englanninkielinen otsikko.  Abstraktien alle liitetään artikkelin avainsanat (3–5 kpl) aakkosjärjestyksessä suomeksi ja englanniksi.

Mahdolliset kuvat ja taulukot tulee laatia erillisille papereille puhtaaksi piirrettyinä tai toimittaa sopivassa elektronisessa tiedostomuodossa. Ne tulee otsikoida ja numeroida juoksevasti (Kuva 1, Taulukko 1, Kartta 1 jne.). Excel-kaavioista tulisi toimittaa myös alkuperäinen xls-tiedosto datoineen. Skannatut ym. kuvat toivotaan mahdollisimman korkearesoluutioisina tiff- tai jpg-tiedostoina. Tekstin yhteydessä on osoitettava kunkin kuvan ja taulukon paikka. Kuvien ja taulukoiden mahdollisesta käytöstä tulee keskustella etukäteen päätoimittajien kanssa.

Selittävät viitteet numeroidaan juoksevasti ja sijoitetaan tekstiin alaviitteiksi. Pitkiä alaviitteitä tulisi välttää.

Lähdeluettelo tulee omalle sivulle tekstin loppuun, otsikolla Lähteet. Luettelo laaditaan tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

Viitteiden ja lähteiden merkintä

Lähdeviitteet sijoitetaan tekstin sisään sulkeisiin. Kirjallisuusviitteissä ensimmäiseksi tulee kirjoittajan sukunimi, sitten kirjoituksen julkaisuvuosi ja lopuksi viittauksen sivunumerot (Giddens 1979, 76–77). Mikäli tekstillä on kaksi kirjoittajaa mainitaan molempien sukunimet (Agnew & Corbridge 1995, 15–23) ja useamman kirjoittajan tapauksissa merkitään ensimmäinen nimi ja ym. (ks. Hall ym. 1978). Viitattaessa kahteen tai useampaan lähteeseen sijoitetaan lähteet tärkeysjärjestykseen (Giddens 1979; Hall ym. 1978; ks. myös Alasuutari 1984). Lähteet erotetaan toisistaan puolipisteellä.

Lähdeluetteloon merkitään vastaavasti kirjoittajan sukunimi, etunimi, julkaisuvuosi suluissa, julkaisun nimi kursivoituna, mahdollinen julkaisusarja sekä kustannuspaikka ja kustantaja. Käytettäessä muuta kuin teoksen alkuperäistä laitosta tehdään tekstinsisäinen viittaus käytettyyn laitokseen ja teoksen alkuperäiset julkaisutiedot sisällytetään lähdeluetteloon (esim. Wittgenstein 1999). Teoksiin viitattaessa käytetään siis näitä muotoiluja:

Alasuutari, Pertti (toim.) (1984): Keskustelua laadullisesta sosiaalitutkimuksesta. Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos, Sarja C 28. Tampere: Tampereen yliopisto.

Agnew, John & Stuart Corbridge (1995): Mastering Space: Hegemony, Territory and International Political Economy. Lontoo & New York: Routledge.

Giddens, Anthony (1979): Central Problems in Social Theory. Lontoo: Macmillan.

Hall, Stuart, Charles Critcher, Tony Jefferson, John Clark & Brian Roberts (1978): Policing the Crisis. Mugging, the State, and Law and Order. Lontoo: Macmillan.

Wittgenstein, Ludwig (1999/1958): Sinen ja ruskea kirja. Filosofisten tutkimusten esitutkimuksia (1933–1935). Suom. H. Nyman. Helsinki: WSOY.

Tieteellisen tutkielman merkitseminen lähdeluetteloon:

Kukkula, Tanja (2007): Mikä tekee uskonnosta painostavan? Tutkimus uskonnollisen painostuksen kokemuksesta kokijan näkökulmasta. Uskontotieteen pro gradu -tutkielma, kulttuurien tutkimuksen laitos, julkaisematon. Turku: Turun yliopisto.

Artikkeliin viitattaessa mainitaan kirjoittaja, julkaisuvuosi ja sivunumero (Gergen 1977, 318; Wallerstein 1990, 63). Jos kyseessä on sanoma- tai aikakauslehden “oma” artikkeli/uutinen tms., mainitaan julkaisun nimi ja julkaisuvuosi (Newsweek 1965). Ilmestymispäivämäärä on syytä mainita vain, jos sillä on asiayhteyden kannalta erityistä merkitystä (ks. Helsingin Sanomat 23.2.2005).

Lähdeluetteloon merkitään kirjoittajan sukunimi, etunimi, julkaisuvuosi suluissa, artikkelin nimi lainausmerkeissä, lehden/kirjan nimi kursivoituna, vuosikerta ja ilmestymisnumero suluissa sekä artikkelin sivut. Sanoma- ja aikakauslehdistä merkitään ensin julkaisun nimi (kursiivilla), julkaisuvuosi (suluissa), artikkelin/uutisen otsikko, ilmestymispäivämäärä ja mahdolliset sivu- tai osionumerot:

Gergen, Kenneth (1977): “Social psychology as history”. Journal of Personality and Social Psychology, 26(1), 309–320.

Helsingin Sanomat (2005): “Chirac ja Bush olivat eri mieltä EU:n ja Naton roolijaosta”. 23.2.2005, A11.

Newsweek (1965): “Yankee go home”. 16.8.1965, 23–26.

Wallerstein, Immanuel (1990): “Culture is the World-System: A Reply to Boyne”. Teoksessa: M. Featherstone (toim.) Global Culture. Lontoo: Sage, 63–65.

Mikäli viitataan välittömästi edellä viitattuun teokseen, merkintä mainittu teos (mt.) tai mainittu artikkeli (ma.) riittää.

Internet-lähteeseen viitattaessa mainitaan dokumentin kirjoittaja (Jisi 1995), tuottaja (White House 2004a; 2004b) tai (näiden puuttuessa) dokumentin nimi (ks. lisää esim. Terrorism Research Center) sekä vuosiluku.

Lähdeluetteloon merkitään dokumentin kirjoittaja/tuottaja, vuosiluku, dokumentin nimi kursivoituna, mahdollinen “tuottamispäivämäärä”, http-osoite ja vierailupäivämäärä:

Jisi, Wang (1995): Conflit de civilisations: Fondement theorique et significations pratiques. Http://conflits.org/Numeros/19WAN2.html, 31.8.2000.

Terrorism Research Centre. Http://www.terrorism.com, 11.9.2001.

White House (2004a): State of the Union Address, 20.1.2004. Http://whitehouse.gov/stateoftheunion/2004/, 1.3.2005.

White House (2004b): President Bush’s Radio Address, 21.2.2004. Http://whitehouse.gov/news/releases/2004/2/20040221.html, 1.3.2005.

Jos luettelossa esiintyy saman kirjoittajan/tuottajan samana vuonna julkaisemia kirjoituksia, merkitään vuosiluvun jälkeen kirjain: (1990a), (1990b), jne.

Artikkeleiden kirjoittajille lähetetään kaksi kappaletta lehteä, muille kirjoittajille yksi. Erillispainoksia ei ole mahdollista jakaa.

Artikkeleiden kirjoittajille lähetetään kaksi kappaletta lehteä, muille kirjoittajille yksi.

 

Kuvaliite

Kosmopolis 3-4/2014

Susanna Hast: Myötätunnon neuropolitiikka: Tšetšeenien tanssi ja kehollisuus dokumenttielokuvassa. - [KUVA]

Saara Särmä: Hömppäfeminismiä kollaasin keinoin: Omaelämäkerrallisia seikkailuja maailmanpolitiikan tutkimuksen marginaaleissa. [KUVA]

Kosmopolis 4/2013

Samu Pehkonen: Kättely ja kättelemättä jättäminen. Esimerkkejä politiikasta ja urheilusta. - [KUVA]